keskiviikko 10. joulukuuta 2008
Eihän sitä palloa voi saada kiinni
Tuollaiseen kommenttiin joutuu aika usein vastaamaan kun ilmoittaa pelaavansa jääpalloa maalivahtina. Mitä siihen nyt osaat sanoa? Kun kommentti pitää sisällään sen ettei toinen ymmärrä edes että jos molemmissa päissä on maalivahti ja joukkueet ovat tasaväkisiä, niin yksi torjunta kymmenestä ratkaisee pelin. Että maalivahtia pitää verrata toiseen jääpallomaalivahtiin eikä jääkiekkomaalivahtiin. Joka touhu muuten ohimennen on aika kaukana varsinaisesta torjumisesta. Käsityksen oikominen käy työstä, varsinkin kun tilanteeseen joutuu jostain syystä useammin juovuspäissään kuin normaalitilassa.
Olen usein miettinyt millaista olisi olla käsipallomaalivahti. Tapasin kerran yhden sellaisen ja kaveri ymmärsi hyvin mitä tarkoitin. Ilmeisesti hän joutui usein selittämään samaa.
Käsipallosta puheenollen Ruotsin naiset pelasivat tällä viikolla käsipallon EM-kisoissa. Luin muutaman uutisen ennen kisoja ja kaikissa yhtenä päähenkilönä oli joukkueen maalivahti Madeleine Grundström. Lisäksi jutuissa pohdittiin miten paljon tasoitusta Ruotsi antaa kun sillä ei ole maalivahtivalmentajaa kisoissa. No Ruotsi ei sitten pärjännyt, hävisi Saksalle reilusti kun Saksan maalivahti piti nollan 14 minuuttia. Naisten kisat olivat muuten tänään Sportbladetin netissä ylimpänä uutisena. Ehkä täällä uutisoidaan siitä mikä on ajankohtaista, niinkuin uutisoinnin pitäisikin olla, eikä koko ajan keksitä väkisin jotain suosituimmasta lajista.
Takaisin asiaan. Jääpallossa maalivahtina heiluminen on sillä tavalla haastavaa, että siinä ei ole mitään virkaa jos puolustajat ei puolusta. Sen takia vastustan henkilökohtaisesti jääkiekkoa, että siinä maalivahti on jotenkin irrallaan muusta joukkueesta. Se voi ratkaista homman yksin, eikä se ole joukkuepelin tarkoitus.
No sillä puolustajien avustamisella ja lyömisen hitaudella mä yritän yleensä lähteä liikeelle perustellessani miten pallon voi torjua. Silti keskustelu yleensä etenee siihen, että miksi et ole ryhtynyt jääkiekkoon.
Mutta ihmettelijöiden asenne yleensä muuttuu tässä vaiheessa, koska pitää hyökätä vastaan. Tietenkin vain siinä tapauksessa, että järkipuhe ei ole mennyt jakeluun. Jääkiekolla ei ole mitään tekemistä varsinaisen torjumisen kanssa. Siinä peitetään ja toivotaan että kiekko sattuu osumaan. Jääpallossa pitää koko vartaloa liikuttaa, pitää osata luistella ja hallita laajaa aluetta. Meillä jääpallomaalivahtipiireissä naureskellaan jääkiekkomaalivahdeille. Mitä ne tekee kun pallo sattuu hanskaan? Pyörii paikallaan tai rämähtää maahan makaamaan. Jääpallomaalivahti on kentän kuningas kun saa pallon kiinni. Kaikki ovat täysin riippuvaisia siitä mihin hän päättää pallon heittää.
Sitten seuraa toinen hyökkäys. Miksi vertaat NHL-jääkiekkoilijaa Bandyliigamaalivahtiin. Änärin parhaat ovat poikkeuksellisen lahjakkaita yksilöitä ja sen lisäksi ammattiurheilijoita. Jos jääpalloilijaa pitää jääkiekkoilijaan verrata niin saman verran resursseja harrastaa löytyy ehkä lätkän Mestiksen alapuolelta, mikä sarja se sitten liekään. Ja niihin jätkiin verrattuna Bandyliigan parhaat maalivahdit ovat kuin gepardeja verrattuna sarvikuonoon. En tiedä millaisia kavereita Mestiksen alapuolella pelaa noin keskimäärin, mutta muutaman pelin seuranneena tiedän että taso ei ole häävi. Puolet pelaajista ei jaksa kohottaa kiekkoa. Tiedän myös mitä tahtia pallo Bandyliigassa parhaimmillaan viuhuu ja siellä ei huono jätkä pärjää.
Vaikeuksia seuraa jos keskustelukumppani kysyy miksi et pelaa jalkapalloa, siinähän lahjakkaille on taivas auki ja saa loikkia ihan niin kauas kuin pystyy. Se on hyvä kysymys, mutta lajivalinnan puiminen noin yleisemmin on liian laaja aihe tähän keskusteluun, vastaan.
Tässä vaiheessa keskustelu on yleenä hieman tukossa. Siksi täytyy ottaa viimeinen hyökkäys ja kysellä että mikäs asiantuntija sinä olet toisten harrastuksesta viisastelemaan. Milloin olet edellisen kerran nähnyt jääpallopelin? En pidä jääkiekosta, mutta ihan yleissivistyksen nimissä käyn sitä välillä katsomassa. Onhan se sentään pallopeli melkein. Ja pallopeleihin pätee sama kuin musiikkiin. Huonokin hevi on heviä. Eikä toisten lajien seuraaminen ole omasta poissa ja jotta keskustelusta kehittyisi jotain järkevää pitää hieman tuntea puheenaihetta tai sitten malttaa kuunnella sitä kuka siitä tietää.
Kerran tällaisen keskustelun jälkeen haastoin kaverin tulemaan katsomaan miten niitä palloja otetaan kiinni. Pelasin JPS:ssa ja kaveri tuli Viitaniemeen katsomaan peliä HIFK:a vastaan. Ainakin viisi palloa meni maaliin ennenkuin sain ensimmäisen torjunnan rakennettua. Hävittiin kai kymmenellä. Käytännön esimerkki ei sillä kerralla tukenut teoriaa.
Tornion asiaan muuten vielä viimeinen kommentti. Odotinkin jo milloin joku liiton vieraskirjassa viisastelee että Torniota haukkuvat ne jotka vähiten mistään mitään tietävät. Siitähän on juuri kyse että mitään ei kerrota. Silloin ihmiset tuppaavat tehdä omia johtopäätöksiä eikä ne yleensä mene niin kuin päähenkilöt, tässä tapauksessa torniolaiset, toivovat. Ja älkää luulko että johtopäätöksiä ei tehdä, tai että Tornion touhut eivät etelässä kiinnosta. Kertokaa jotain, niin ei tarvitse arvailla.
AV
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Suurimmilta osin olen samaa mieltä siitä, että jääkiekossa "torjuminen" perustuu enemmänkin peittämiseen. Tätä tukee myös "eleettömien" jääkiekkomaalivahtien dominointi huippusarjoissa, peittäminenhän on kohtalaisen eleetöntä. Samoin jääkiekkomaalivahtien hommaa helpottaa se, että useimmiten voi tai jopa pitää aavistella patjat jäähän, ei tarvitse ensin katsoa mihin kuti lähtee. Sama pätee kaukalopalloon.. Jääpallossa tällä pelaa itsensä saman tien ulos vähintään 50%:ssa laukauksista, jalkapallosta puhumattakaan.
Mutta eikö jääpallossa olla menossa vähän samaan suuntaan? Maalivahdin patjojen kasvattaminen ja muotoilu tekee osaltaan sen, että jäätä pitkin tulevat kudit torjutaan poikittaisella patjalla (pahimmillaan molemmat patjat yhtäaikaa jäässä), kun ennen se tehtiin "tyylikkäästi" luistimen terällä sivuille ohjaten, ja parhaimmassa tapauksessa käsitorjunnalla. Sanomattakin on selvää, että patjalla torjuminen on dekadia helpompaa kuin terällä tai kädellä, mitkä vaativat kohtalaisen pitkäaikaisen harjoittelun tuloksen kustannuksella.
Tottakai pelissä kuin pelissä yritetään optimoida torjuntatulos, mutta säännöillä voidaan vaikuttaa paljon siihen mihin esim. jääpallomaalivahdin imago kehittyy. Itse pidän huomattavasti enemmän "vanhasta" imagosta, jossa maalivahdit käyttivät mahdollisimman vähän varusteita ja liikkuivat mahdollisimman paljon. Nykyisellään liian moni jääpallomaalivahti näyttää kankealta, pystyssä seisovalta kaukalopallo- tai jääkiekkomaalivahdilta. Ainakin omissa silmissäni hieman siinä urheilullisuus kärsii. Siksi arvostankin paljon jalkapallomaalivahtien liikkuvuutta ja näyttävyyttä.
Toivottavasti jääpallomaalivahdin varusteiden seuraava kehitysaskel ei ole molemman käden räpylät, tai liito-orava-asu kainalovekeillä ;-)
Mikko Holappa
http://www.youtube.com/watch?v=RBbTRMcg0po
Tuo jätkä ei näytä kyllä niin kauhean kankealta :)
Huhu Porista kertoo, että ässien mv. valmentaja on tokaissut, ettei jääpallomaalivahdilla ole mitään virkaa. Niinpä narukerästä ässien leiriin siirtynyt Hero M. on haastanut ko. henkilön lyömään pilkkuja Aaltosen Jussille. Mielenkiinnolla odotamme miten jutussa käy.
Hehe, on käynyt jo itsellä mielessä tuo liito-orava-asu, mistä Mikko mainitsi. Melko laillahan nykyään kaikki maalivahdit käyttää jääkiekkosuojia, mutta kyllä heistäkin vielä näitä löytyy, jotka ohjaavat pallot luistimella väljemmille vesille.
Jääkiekossa on kyllä menty nykyään siihen, että seisomisella ja Patrick Roymaisella tyylillä lyödään vaan jalat maahan ja räpsä ylös ja toivotaan. Eipä taida nykyään enää missään huippujoukkueessakaan olla edes kovin lyhyitä maalivahteja? Kerran satuin katselemaan vanhalta vhs-kasetilta vuoden 95 mm-fiinalia ja vertasin maalivahteja tähän päivään, niin kyllä oli eroa kuin yöllä ja päivällä. Myllyksen Jamo heilu maalilla kuin heinämies pienine suojineen, eipä näe enää nykyään sitä.
Täytyy kyllä yhtyä Aimon kommenttiin, että ne 3-4 hyvää koppia pelin aikana saattavat ratkaista jääpallossa koko ottelun ja maalivahti on kentän kuningas :)
Yhdyn täysin Mikon kommenttiin. Erittäin vanhana jääpallon SM-sarjan maalivahtina olen suuresti hämmästellyt nykyisiä polvisuojia.
Oltuani toistakymmentä vuotta pois jääpallokuviosta ja sinne tänä vuonna palattuani ihmetykseni oli aika suuri, kun piti lähteä opettamaan maalivahteja juuri näihin Mikon mainitsimiin "tyylikkäisiin" torjuntoihin. Eipä se niin helppoa ollutkaan niillä vehkeillä. Toinen mihin kiinnitin heti huomioita, niin ns. sylkypalloja tulee minun mielestäni enemmän kuin ennen juuri näitten patjojen ansiosta. Unohdetaan että käsilläkin voisi ottaa jäänuoliaisia kiinni. Hyvä Mikko, hieno kirjoitus!
Mitäs mieltä muut ovat siitä, että nykyään jo junioreissa aletaan käyttämään näitä nykyisiä suojia? Eikö olisi parempi opetella ensin näillä perinteisillä suojilla? Eihän tämä tietenkään ihan pienillä junnuilla toteudu eikä varmasti monessa joukkueessakaan, mutta itse olen nähnyt jopa D-junnuikäisellä maalivahdilla semmoiset suojat. Itse luulen ainakin, että vaikeampi se on niillä torjua pikkujunnuna kuin "vanhanaikaisilla" suojilla.
Ennen kuin joku ehtii y.o. mielipiteiden vaihtoa väärin tulkitsemaan, varmistetaan vielä että en tietenkään väitä sitä että nykyiset maalivahdit nykyisine varusteineen ja tyyleineen olisivat kankeita tai epäurheilullisia.
Puhun tietenkin vain imagosta, ja siitä miltä touhu näyttää, omasta mielestäni. Jonkun muun mielestä molempien patjojen jäähän laskeminen, terällä tai peräti kädellä torjumisen sijaan, voi näyttää paremmalta. Tosin epäilen ;-)
Mutta siitä faktasta ei pääse mihinkään, että terällä ja kädellä torjumaan opetteleminen on vuosien tulos, ja vaatii huomattavasti enemmän lahjojakin kuin patjojen jäähän tiputtaminen.
Eikä siitäkään faktasta pääse irti, että nykysäännöillä ja pelityyleillä tottakai maalivahditkin hakevat sen helpoimman tavan torjua pallot. Näinhän se menee kaikessa muussakin, minimivaivalla maksimihyöty. Mutta silti, sääntöjen laatimisella voidaan vaikuttaa siihen miten helpolla homma onnistuu. Vrt. esim. kiekossa varusteiden koon jatkuva kasvattaminen.
Mikko Holappa
Testi tehty. Ässien mv. valmentaja teki viidestä rankkarista yhden maalin (yllättävää) sekä viidestä läpiajosta samoin yksi maali. Pystyy jääpallomaalivahti jotain torjumaan.
Lähetä kommentti