Kilpavarustelu on väliaikaista

Hyvää iltaa Suomen vapaa jääpallokansa!

Tänään on pakko jatkaa jääpallomaalivahtien varusteista ja tekniikoista.

Ensinnä kehuja kommentoijille. Olipa mukava lukea kommentteja jääpallomaalivahtiasioista! Ja kyllä maalivahtitoveri Holappa puhuu asiaa. Yhdyn huoleen siitä että nykysuuntaus jääpallossakin on muuttumassa torjumisen sijaan peittämiseen.

Olen ajatellut asiaa jo pitkään. Olen myös yllättynyt että kesti näin kauan ennenkuin varusteiden kasvu herättää huomiota. Kauhukuva on nimittäin toteutunut. Seurasin eilen seurani kamppailua Karlstadissa Bolticia vastaan ja Bolticin maalivahdilla oli lätkäsuojat ja housut sekä hartiasuojat ja lepakkopaita. Harmittaa etten saanut kuvaa maalivahdista, huomasin paidan vasta kun moke levitteli käsiään ennen rankkaria. Kainalot ulottuivat ainakin 15 senttiä vartalon ulkopuolelle ja pitkälle käsivarsiin. Idea ei tietenkään ole uusi. Mutta onhan se nyt selvä asia, että jos joku haluaa käyttää selvästi asiaan kuulumattomia keinoja niin pian sitä rajoitetaan säännöillä.

Ei peittämisessä mitään vikaa ole. Päinvastoin, ilman oikea-aikaista kulman peittämisen taitoa maalivahdin kyvyt ovat puutteelliset. Nyt varusteiden kasvaessa peittämisen rooli kuitenkin korostuu ilman että tarvittaisiin sen edellyttämää taitoa. Ja siitä olen huolissani, että peittämiseen käytettävä varustus rajoittaa ilman muuta muiden tärkeiden ominaisuuksien ja taitojen oppimista ja käyttämistä.

Jääpallossa maalivahdin toimenkuva on nimittäin niin laaja, että sen perustana voi olla ainoastaan laaja liikkuvuus, hyvä vartalonhallinta ja teknisesti oikeat torjuntatavat. Ja kaikki keinot jotka rajoittavat ominaisuuksia, sitovat maalivahdin tiukemmin maaliviivalle ja peittämään siinä minkä ehtii. Suuret ja tarkoitukseen sopimattomat suojat rajoittavat yksiselitteisesti vastaantuloja, pelinavaamista ja esimerkiksi korkeiden keskityspallojen hallintaa. Kaikki äärimmäisen tärkeitä ominaisuuksia! Jalkapalloa pelanneet tietävät miten taitava maalivahti hakee linjan taakse tulleet pystypallot jonka ansiosta puolustuslinja voi pelata ylempänä ja joukkue pitää keskialueen paremmin hallussa. Ilman maalivahdin kykyä liikkua, puolustuslinja joutuu juoksemaan jokaiseen pystysyöttöön. Sama pätee jääpalloonkin. Kyllä torjua osaa kuka vain, mutta ei se tee hyvää maalivahtia. Kyse on myös alueen hallinnasta, pelin avaamisesta puhumattakaan.

Itse kuulun vanhan liiton maalivahteihin. Osaan ohjata pallon luistimenterällä sivulle ja torjua pallon alakulmasta kädellä. Molempia tekniikoita olen harjoitellut paljon. Tyylin takia en kuitenkaan tunnusta tekniikoita opetelleeni. Tyyli on mielestäni vapaa. Olen opetellut tekniikat koska niiden avulla pallon saa kiinni huomattavasti kauempaa nurkasta. Jääpallomaali on niin suuri ja poikittaisliike niin helppoa, että torjuakseen nurkasta on usein koko vartaloa liikutettava.

Peittävä maalivahti yltää sijoiltaan vain niin pitkälle kuin jalkojen venymiskyky riittää. Siitä on hyötyä vain kun maalivahti on suoraan pallon ja maalin välisellä linjalla. Jääpallossa näin ei useinkaan ole, vaan vastustajan hyökkäyspeli pakottaa maalivahdin liikkumaan jotta pääsisi linjalle. Usein liikettä on ennen laukausta niin paljon, että joku osa maalista jää huonommin peittoon. Silloin sijoiltaan torjuminen ei riitä vaan vartaloa pitää pystyä liikuttamaan.

Luistimenterällä palloa ohjatessa toisella jalalla voi ponnistaa vartalon liikkumaan torjunnan suuntaisesti ja jäällä liukuen saa pallon kiinni ainakin puoli metriä kauempaa kuin suojilla peittämällä. Sama pätee käsitorjuntoihin, koko vartaloa pitää pystyä liikuttamaan.

Itse uskon kilpavarustelun olevan väliaikaista, vaikka varustekehitys ja peittämisen korostuminen voi lähiaikoina vielä hyvinkin kehittyä jääpallossa. Mutta uskon myös hyökkääjien taitoihin oppia nopeasti peittävän maalivahdin heikkoudet. Välillä tuntuu surkealta seurata jääkiekkoa. Siinäkin poikittaisliike on maalinteon tärkeimpiä apuvälineitä. Maalivahti liikkeelle ja tilaa tulee. Maalivahdin kyky liikkua on kuitenkin niin huono, että sääliksi käy. Niillä liikeradoilla ei missään nimessä pärjäisi jääpallossa.

Hartiasuojat nyt ainakin ovat aivan käsittämättömät! Kai ne ovat sallitut, mutta mitään hyötyä en niistä näe. Paitsi peittämisessä. Nyt olen nähnyt sellaiset kolmella maalivahdilla täällä, yksi oli harmittavaa kyllä juniori. Katsoin Hammarbyn ja Vetlandan peliä perjantaina. Hammarbyn maalivahdilla Patrik Nordgaardilla ei ollut hartiasuojia ja Vetlandan Jonas Perssonilla oli. Nordgaard oli täysin suvereeni avauksissa. Hän valitsi vesisateessa heiton pituuden ja korkeuden huomattavasti tehokkaammin. Hän myös hallitsi heiton jäätä pitkin paremmin. Ehkä Nordgaard on parempi avaamaan, mutta sitä suuremalla syyllä ei kannata antaa tasoitusta hartiasuojilla. Ja Hammarbyn kolmas maali livahti kainalosta.

Vapautusta sääntöihin maalivahdin varusteissa muuten tehtiin alle kymmenen vuotta sitten. Ennen säännöissä luki, että maalivahdin polvisuojien tulee olla säären myötäiset. Eli pyöreät muodoltaan. Kyllä niitä aika paljon tietysti topattiin, mutta pinnasta ei oikein saanut tasaista kuten lätkäsuojissa.

Sääntö kai kumottiin koska Jofalta tuli malli jossa oli jopa ulkonemat säären ulkosyrjässä. Niillä itse pelasin monta vuotta ja ne tuntuivat hyvältä koska pallo ei kimmonnut enää ulkosyrjästä harmillisesti maaliin. No tänä syksynä hankin Ruotsissa varusteita ja hätäpäissäni lähdin lätkämaalivahtisuojiin. Siinä tuli kyllä haukattua kakkaa.

Karmaisevin ero jofan hieman pehmeämpien ja Reebokin kovien lätkäsuojien välillä on, että Reebokit voi laittaa jäähän vain kahdessa asennossa. Eli pinta on joko jäätä vasten tai suorassa kulmassa siihen. Kaikenlaisen jaloilla teknisesti oikean torjumistekniikan pohjana kun on, että ponnistava jalka voi olla polven kohdalta vinossa jäässä. Eli polven kohdalta suojan pitää olla pyöreä, ei suorakulmainen. Jofan suojatkin ovat kulmikkaat, mutta käytössä ne nopeasti muotoutuvat oikein. Kovat reebokit eivät näköjään muotoudu mihinkään.

Nyt pitäisi sitten selittää seurajohtajalle miksi en suostu käyttämään uusia melkein 500 euron suojia. No vielä on muutama viikko aikaa keksiä selitystä. Olisi pitänyt tajuta, mutta kun niitä pitää testaamatta ostaa niin mistä sen voi tietää.

No huh kun tulikin tekstiä. Mutta kyllähän sitä kiinnostavasta aiheesta. Ensi kerralla kuulumisia Ruotsista maalivahtitoveri Ilkka Hoffrenilta.

AV