Eipä ihme että Västerås on mestarisuosikki

Iltaa.

Kirjoitan taas Hammarbyn pelistä, sillä se oli jälleen erinomaisen hieno jääpallopeli. Ja kun siellä kerran tuli käytyä, niin eiköhän pieni raportti kiinnosta. Loppuviikosta tulee sitten muutakin tekstiä kuin peliraporttia, pysykää linjoilla.

Zinkensdamin urheilukentällä olosuhteet olivat jälleen täydelliset. Ja se näkyi, vaikka pelin taso ailahtelikin. Mutta hyvällä, kovalla jäällä jääpallo on kyllä uskomattoman vauhdikas ja tapahtumarikas peli.

Ensimmäisen jakson jälkeen olin muuten valmis arvioimaan täysin päinvastoin kuin otsikossa. Västerås ei saanut yhtään syöttöä omille hyökkäysalueella. Hammarby hallitsi ja vyörytti, pelin ehdoton hahmo Västeråsin maalivahti Daniel Kjörling piti kuitenkin numerot vain kolmessa nollassa kotijoukkueelle.

Pelin kulun kannalta Kjörlingin pelastukset 3-0 tilanteessa olivat äärimmäisen tärkeitä. Ja pieni aavistus siitä, että Västerås voi vielä nousta kamppailuun mukaan tuli erän lopulla. Hammarby sai jäähyjä ja Västerås kavensi, puoliaika oli 3-1, kun se olisi voinut olla 5-0.

Toisen jakson alussa Västerås käytti Hammarbyn jäähyt hyväkseen. Peli oli saman tien 3-3. Västerås sai pakan kuntoon ja alkoi vastaiskeä. Peli alkoi kääntyä, mutta ratkesi vasta Hammarbyn karkeaan taktiseen virheeseen. Joukkue hyökkäsi liian innokkaasti, vaikka peliä oli vielä puoli tuntia jäljellä. Hammarbyllä ei ollut mitään syytä hyökätä seitsemällä miehellä kahden maalin tappioasemassa vielä siihen aikaan. No Västerås hyökkäsi kolmesti ja teki kolme maalia. Peli oli selvä, osa 3200 katsojasta lähti kotiin.

Toisella jaksolla Västerås myös näytti miksi se on mestarisuosikki. Hammarby hyökkäsi terhakkaasti, siitä täytyy antaa tunnustus. Maalipaikkojakin oli, painetta varsinkin. Mutta kyllä Västeråsin puolustus oli kivikova. Vaikka siitä melkein pääsikin läpi, ohjausta ja yritystä oli sen verran vielä että suurin osa tilanteista ajautui kulmia kohti. Eikä siellä saanut rauhassa olla, koko ajan joku roikkui tai raastoi hyökkääjää. Vapareita siitä tuli, mutta kaukaa maalintekosektorin ulkopuolelta. Ainakaan Kjörlingille ei niistä kannattanut yrittää suoraan. Ihailtavaa puolustuspelissä näin maalivahdin näkökulmasta on, että puolustajat eivät tee minkäänlaisia yllätyksiä. Vaikka kuinka on paine omassa päässä ja pallo pyörii muutaman metrin päässä omasta maalista, kaikki tekevät oman tehtävänsä ilman sähläystä. Koko ajan oma rankkarialue oli täynnä omia miehiä, eikä vastustajia. Ei maaleja silloin helposti tule, vaikka vastustaja kuinka pystyisi hallitsemaan.

Niin siinä taas kävi että maalivahti ratkaisi jääpallopelin voiton. Vaikka meni viisi omiin, niin Kjörling oli pelin ratkaisuhetkillä aivan loistava. Ensimmäisessä erässä Västerås olisi voinut hävitä pelin, mutta maalivahti piti joukkueen pelissä mukana. Toisella jaksolla Hammarby olisi voinut saada kavennuksen oikeaan aikaan, mutta Kjörling venyi kahdesti huipputorjuntaan. Eikä kyse ollut mistään peittämisestä tai pakottamisesta laukomaan syliin, vaan kollega haki jalalla tuopin korkuiset luistelusta ja maskista tulleet laukaukset tolpan vierestä. Toisessa joutui vielä nostamaan terän jäästä, että sai sen hieman korkeammalta kiinni.

Toisessa päässä Hammarbyn Patrik Nordgaard oli kovan onnen soturi. Yksi maali meni hänen piikkiin, holtittomasta vastaantulosta tuli irtopallo ja siitä maali. Mutta muuten Västeråsin vastaiskuissa hän oli hyvä. Mutta yksin ja kahdesti seurauksena oli maalivahdin painajainen. Huipputorjunnasta puolustajat eivät ehtineet siivoamaan irtopalloa ja vastustaja teki maalin. Toinen oli täysin puhtaan läpiajon torjunta, toisessa puolustajat sentään ehtivät rakentaa hyökkääjälle hieman väylää. Aivan huimia torjuntoja silti molemmat, mutta mitäpä niistä oli hyötyä.

AV