Iltaa.
Täytyypä hieman tuosta olosuhdeasiasta jatkaa kun pitkästä aikaa teksti innosti kommentoimaan. Kiitos maalivahtitoveri Huovialalle.
Valaistus vaikuttaa pieneltä yksityiskohdalta, mutta kyllä sillä on merkitystä muillekin kuin maalivahdeille. Pallo näkyy päivällä aivan varmasti paremmin katsomoon ja kotikatsomoonkin, jos telkkari joskus paikalle saadaan, kuin keinovalossa. On pelin ja katsojien kunnioittamisen kannalta aivan oleellista, että olosuhteet ovat mahdollisimman hyvät. Ja valaistuskysymyksessä ainoa seikka johon voi välittömästi vaikuttaa, on kellonaika. Harvalle kentälle saadaan valoja nopeasti uusittua.
Suomessa kunnon valoja ei taida olla kuin Oulussa. Jyväskylässä valaistus on muistaakseni kohtalainen. Muilla kentillä olen usein ajatellut aivan samaa kuin maalivahtitoveri Holappa Huovialan mukaan: "Mä en muuten näe mitään". Ehkä mulla on huonompi hämäränäkö kuin muilla pelaajilla, mutta varsinkin Porin ja Varkauden pelit keltaisissa valoissa ovat olleet välillä todellisia painajaisia. Varsinkin jos ilmassa on kosteutta.
Mutta aivan konkreettisen kuvan valojen merkityksestä sain jo noin parikymppisenä kun Jyväskylässä harjoituksien alussa kentällä oli vain puolet valoista päällä. Lämmittely sujui vielä, mutta kun laukauksia alkoi tulla, palloja meni maaliin. Sitten kun treenien aikana vihdoin saatiin vahtimestari uskomaan että pelaajat haluavat kaikki valot päälle, alkoivat pallot tarttumaan ihan eri tavalla. Ero oli huomattava.
Näytelmä muuten toistui lähes koko kauden, vaksi piti jostain metsästää kun se jään ajamisen jälkeen katosi jonnekin. Se oli varmaan saanut ohjeet että säästetään ja mennään puolivaloilla, mutta ei kehdannut kieltää lisävalaistusta kun seurajohtaja sen sai kiinni. Loppukaudesta riitti kun kävin itse sanomassa, mutta ilman pyytämistä valoja oli turha odottaa. Kyllä otti päähän välillä.
Oulunkylässä tehdään nykyisin samaa kuin Jyväskylässä aikoinaan. Harjoituksissa pidetään vain osaa valoista päällä. Siellä ei niitä suostuta sytyttämään tai sitten vedotaan siihen että iso osa on rikki. Eikä kesällä varmaan ollut aikaa korjata. No mun mielestä tapa on osoitus huonosta urheilukulttuurista. Ajatellaan, että kyllä välttävä riittää. Onneksi ei tarvitse Ogelissa usein harjoitella.
Jyväskylän jälkeen seuraavalla kotikentällä Kalliossa on vielä huonommat valot. Siellä sentään kaikki ovat yleensä päällä ja syksyisin lamput on yleensä yritetty korjata. Mutta teho ei oikein riitä. No täällä Ruotsissa on menty vielä alaspäin, Gustavsbergin Ekvallenin lamput ovat aivan katastrofaalisen huonot. Ja keltaiset! Jos pallo on oranssi, pelaajien asut punaiset ja jää heijastaa keltaista valoa, niin ei siinä paljon kontrasteja jää. Keskellä kenttää on yksi valkoinen lamppu ja kohdassa mihin se osoittaa, näkee pallon huomattavasti muuta kenttää paremmin.
Se kontrasti pallon ja taustan välillä on näkemisen kannalta kaikkein tärkeintä. Siksi valkoiset valot ovat keltaisia paremmat. Yleisin tausta eli jää on valkoinen ja pallo oranssi. Se on hyvä kontrasti. Keltainen valo on liian lähellä pallon väriä ja se haittaa näkemistä. No tulee enemmän maaleja kun maalivahti ei näe.
Keinovalaistuksessa on myös sellainen hankaluus, että yleensä valo tulee maalivahtia kohti kentältä päin. Lamppuja on siis kentän laidoilla ja niitä suunnataan maalia kohti. Kun pallo tulee maalia kohti samasta suunnasta jää valo pallon taakse. Niinpä maalivahti näkeekin pallon varjoisan ja paljon tummemman puolen. Lamppuja pitäisi asentaa myös maalin taakse ja valo tulisi kentälle päin, jotta valaistus olisi oikein suunnattu.
Tässäkin asiassa Oulun valot ovat aivan ylivoimaiset. Tehon lisäksi pylväät ovat päätyrajan takana, joten valoa tulee myös maalin takaa. Itse asiassa itse pidän monen haukkumista riippuvista valoista. Vaikka ne ovat ilmapallojen kannalta huonot, niin niissä valon lähteitä on niin paljon, että yksittäisen lampun häikäisy vähenee. Valoa tulee tasaisemmin joka suunnasta ja se vähentää varjoja.
No tulipas nyt manattua valoja. Mutta ajatukset kertovat siitä, että minulle valokysymys on oikeasti erittäin tärkeä. Kyllä se ottaa päähän kun jo etukäteen tietää että nyt ei pelissä näe riittävästi. Yleensä huonoista valoista seuraa, että jokainen torjunta on vähän kuin refleksitorjunta, koska pallon lentoradan arviomisessa kestää normaalia pidempään. Välillä naurattaa itseäkin kun treeneissä muka seuraa kaukolaukausta ja sitten viime tingassa vasta loikkaa. Onneksi pelit täällä on pelattu pääasiassa päivänvalossa. Ja toivottavasti pelataan mahdollisimman paljon muuallakin.
AV
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Oulun valot saivat erittäin huonoa palautetta Ops-Veiterä ottelun jälkeen Opsin valmentajalta.
Millaista palautetta? Sen muistan että ne jotenkin räpsyi aikanaan, mutta kyllä siellä yleensä on tehoa piisannut.
AV
Joo'o.
Jo fonikialaisten aikaan...
No, vähän samassa sarjassa tämä kommentti on. Mutta mukava nähdä, että oppipoika Huovialalle on mennyt jotain opeista pereille ;-) Eikun Antti olisi ollut huippumolari Suomen tasolla, mutta jätti nousujohteisen uran vähän kesken, juuri kun alkoi parhaat eväät tulla esille. Se on sitä 80-luvulla syntyneiden lyhytjänteisyyttä ;-)
Asiaan. Jos nyt perjantai-lauantaiyönä kello 0:42 voi asiaa olla. On sitä. Ja se asia on:
On se perkele ihme homma, että Ouluun saatiin oliko se nyt vuonna 1997 hieno tekojääkenttä. Ja heti kättelyssä valot "häimivät". Mitäkö se tarkoittaa? No sitä, että valojen kirkkaustaso häimi eli vaihteili tiheään, ainakin kerran puolessa minuutissa. Kysyin sitä kenttävahdilta, ja vastaus oli, että mitoitus on mennyt pieleen, eli samalla asetuksella valojen kirkkaustaso on eri hetkillä erilainen. Seuraava kysymys oli, etteikö mitoitusta tai kondensaattorien varauskykyä voi päivittää nykypäivän vaatimuksia vastaavaksi. No mitä sitä tyhjentävää vastausta voi kenttämieheltä saada, mies kun ei ole vastuussa valojen valotehon tai jännitteen notkahduskäyttäytymisen kompensoinnista vastaavassa roolissa.
Tosiasia on, että tämmöinen vasemman silmän vahvan hajataiton omaavan maalivahdin silmissä valot ovat omaa suoritusta heikentävät. Niin kuin ei sitä suorituskykyä mikään muu tekijä heikentäisi? Myös Raksilassa, missä on valtakunnallisesti hyvät valot. Missä se Huoviala on muuten asiaan ottanut kantaa? No, sama se, pääasia että ottaa kantaa ;-) Heikkokin kannanotto on parempi kuin ei kannnanottoa ollenkaan. No, mukava kuulla että joku on samaa mieltä, tai ainakin muistaa jonkun muun kannanoton asiasta. Hyvä Antti! ;-)
Summa Summarum: kun muutenkin on torjuntakyky sitä mitä on, on harmillista, että valaistusolosuhteet vielä entisestään tekevät maalivahdista huonomman kuin se todellisuudessa on. Mutta mikä tekee maalivahdista hyvän? Onko se hyvä fysiikka, nopeat refleksit, hyvä pelinlukutaito, nopeat raajat, ketterä ylöstulo, kohtuullinen notkeus, vahva auktoriteeti, vahva minä, vai hyvä näkö? Varmaan vähän kaikkea, mutta jos viimeinen on heikolla tolalla, on hankala olla hyvä maalivahti.
Lopputulema? Ei ole.
No on sittenkin. Jos ne valot rakennetaan, miksi hemmetissä 30% valoista on pimeänä kaiken aikaa? Tai häimiii osan aikaa? Poltetaan täydellä teholla ainakin pelien ajan, aivan sama mitä Kaukovainion mummot ja papat Kalle mukaanlukien mieltä ovat. Valot tykkää, että niitä poltetaan.
Tosiasia on, että kaikilta eri ominaisuuksiltaan parhaat maalivahdit on niitä parhaita. Mutta harmillista on, että osa maalivahdeista kärsii muita enemmän yhdestä pienestä retuperällä olevasta asiasta. Mitä se Huoviala on mennyt juttelemaan? Miksei se julkisesti puhu jääpallomaalivahteja vaivaavasta ympäristöasiasta? No, ehkä se puhuu, mutta puhe ei vain tavoita kaikkia asiasta kiinnostuneita ;-) Pitää lukea Aimon aiemmat blogit ja eritoten niiden kommentit.
Juttu oli vähän huumoripainotteinen, mutta silti asiallisesti kantaaottava. "Heja grabbar, friskt humör, det är det som susen gör - heja, heja, heja". Tässä vaiheessa pitää mennä nukkumaan, minulle on opetettu. Mutta taidan ottaa taksin baariin. Moro, Antille terveisiä!
Vaadin myos valoa. Kapylan minikentan kohdalla Stadissa paasee kokemaan totaalinen harmistuksen multihuipennuksen, ajoipa kotiin Brakulta tai Ogelista. Valotehossa on eroa niin ettei vastaavaa olisi saanut mitattua muilta Stadin kentilta vaikka mittaukset olisi aloitettu Vaiskilta sotien jalkeen ja laskettu yhteen.
Ei kai kukaan maalivahti halua pelata iltapeleja, jos vaihtoehtona on -2 asteen puolipilvinen iltapaivapeli maaliskuun alussa? Miten liiallinen auringonpaiste sitten? Littari kiiltelevasta pienesta vesilammikosta lyojan takaa hohtavan kultaisen aurinkonpaisteen haikaisteessa ei kuulu ainakaan omiin suosikkitilanteisiini.
Vielä ihan vähän valoista.
Valot ovat sen takia tärkeä kysymys, että niiden hankinta, huolto ja asennus kuuluu ihmiselle ja tarkemmin sanottuna jääpallon tapauksessa kunnan liikuntatoimelle. Siksi niihin suhtautuminen kertoo siitä miten asioita hoidetaan ja miten niitä arvostetaan.
Jos sama ongelma jatkuu vuosikausia, eikä sitä usein edes ongelmaksi huomata koska käyttäjiä ei ole kuunneltu tai heiltä ei ole kysytty, kertoo se arvostuksen puutteesta ja siitä että tyydytään tyydyttävään.
Aurinko sen sijaa on korkeammassa kädessä, kuten pilvetkin ja sen mitä sieltä saa voi ottaa annettuna toisin kuin liikuntaviraston päätökset ja toimet.
Mutta sama urheilukulttuurin puute Suomessa vaivaa noin ylipäätäänkin. Sen huomaa kun kulkee pukuhuoneissa, katsomoissa, vahtimestarien työtiloissa. Tilat joita sadat ihmiset päivittäin käyttävät ja joissa suurissa tilaisuuksissa vierailee tuhansia ihmisiä, on rakennettu vuosikymmeniä sitten kuin viikon käyttöä varten. Normi on, että reilulle kahdellekymmennelle urheilijalle on pukuhuoneessa käytössä yksi vessa ja kaksi suihkua.
Erityisesti ongelma koskee jääpallon yleisötiloja, tuloksista voi päätellä, että aika vaikea on saada kuntia rakantamaan sisätilaa jossa lämmitellä tauolla. Hyvä jos vessaan pääsee, taitaa Kalliossa olla pari vessaa ja yleisöä on sentään noin 200-500 jääpallopeleissä. Luuletteko, että teattereissa on samoin?
AV
Lähetä kommentti